Page 40 - MRKTNG 1 2022
P. 40
Kaikkein radikaaleinta onkin vain jatkaa vuodesta toiseen kuten
radikaaleinta on olla aina ennenkin?
tekemättä mitään
Otsikkomme on tietoinen kärjistys: haluamme
“Jos olisimme hakeneet kääntää radikaalin merkityksen päälaelleen. Se että
toimenpiteet eivät pelota, pitäisi olla kaikkein radikaa-
enemmän out-of-the-box-tyyppistä leinta ja pelottavinta – niin yritysjohdolle, rahoittajille
kuin ihmisille.
ratkaisua, olisimme valinneet teidät.”
Jos jo tiedät mitä olet tekemässä ja mikä ratkaisu
MUKAVA meili, mutta vaarallinen. Sustiksesta on, toistat vanhaa, joskus aikaisemmin toiminutta. Jos
someen, purposesta palvelukonsepteihin, budjetoin- sen sijaan päätetään mitä halutaan saavuttaa, mutta
nista brändinrakennukseen, uuteen kurkottava ajat- jätetään tie sinne avoimeksi, prosessi on sekä pelotta-
telu kehutaan usein kuoliaaksi: vampi että innostavampi – yksi varmimpia merkkejä,
että ollaan luomassa jotain oikeasti uutta. Ei ole epä-
“Onpa uniikki ja inspiroiva ajatus. Ollaan ihan ammattimaista sanoa ettei tiedä, mitä ei tiedä. Päin-
samaa mieltä, mutta ei me juuri nyt uskalleta seistä vastoin, se on luovan ratkaisun alku.
tuon takana.”
Vaikea ja pelottava ovat myös synonyymejä toiselle
Rohkea ja radikaali ovat usein synonyymejä vai aliarvostetulle voimavaralle: luovuudelle. Kaikille
kealle ja pelottavalle. Vaikea vaatii enemmän aikaa on yhteistä se, että niiden arvoa väheksytään yritys
ja vaivaa, pakottaa pyytämään apua ja räjäyttämään maailmassa – ehkä siksi, että niitä on hankala mah-
siilot, haluaa ajatella uusiksi. duttaa kvartaaliin tai Exceliin. Mutta miksi luovuu-
den tulisi perustella arvonsa perinteisin mittarein? Sen
Silti vaikea on vain tekosyy. Sen takana piilottelee arvo on samalla sekä haastava mitata että potentiaali
pelottava: Mitä jos epäonnistun? Jos minulle naure- sesti mittaamaton – mutta vain niille, jotka uskalta-
taan? Jos rahoitus loppuu? Oatlyn toimitusjohtaja Toni vat olla avoimia.
Petersonin mukaan 90% yrityksistä toimii “Scared
shitless” -periaatteella. Mikä meitä oikein pelottaa – Avoimuus uudelle on neurotieteen mukaan ratkai-
ja miten puramme tämän pelon kulttuurin? sevin luovuustekijä. Se on meistä myös ratkaisu pan-
demian jälkeisen, kaikille toimivan yrityskulttuurin
Miksi sen pitäisi pelottaa, että haluaa muuttaa sen luomiseen:
mikä on mahdollista? Miksi emme pelkää sitä, että ole-
massa olevat rakenteet, budjettiraamit ja vuositavoit- Avoin yrityskulttuuri miettii työn uusiksi niin, että
teet ohjaavatkin väärään suuntaan? työ mukautuu elämään, eikä toisinpäin. Se muokkaa
työn tavat ja -kuvat sellaisiksi, että rakennamme tule-
R/GA on vaikeasti määriteltävä yritys, tahallaan: se vaa yhdessä, emme erikseen. Se määrittelee kilpailun
muuttaa tietoisesti koko toimintatapansa, jopa toimi uusiksi, yhteistyöksi. Se valitsee kumppanit yhteisten
alansa, joka seitsemäs vuosi. Se on ollut alansa glo- arvojen, ei nopeuden tai hinnan perusteella. Se näkee,
baaleja johtajia niin tietokonegrafiikassa, digitalisaa- että parhaat ideat eivät synny kulmahuoneessa. Avoi-
tiossa, IoT:ssa kuin startup-inkubaattorina. muus on supervoima joka avaa meidät näkemään,
miten asiat voisi tehdä toisin, paremmin.
Tämä saattaa tuntua useimmista radikaalilta.
Mutta mitä jos rationaalisin yritysstrategia onkin Meille kaikkein radikaaleinta on avoimuus. Siksi
säännöllisesti kyseenalaistaa koko toiminta? Ja jos olemme valinneet sen niin yrityksemme nimeksi kuin
työtavaksi. Mikä on pelottavinta mitä sinä voisit tehdä
tänä vuonna? Ole hetki avoin tuolle kysymykselle; voi-
•siko se olla juurikin se mihin sinun tulisi keskittyä?
MARKO VUORENSOLA
JA NIKLAS LILJA,
We Are Open
40 MRKTNG