Page 55 - MRKTNG 2 2022

”Toimivassa demokratiassa päät­
täjien pitäisi tehdä päätöksiä
kattavan, monipuolisen tiedon
perusteella. Kansanedustajien
ja kuntapäättäjien päätöksen­
teon kirjo ja kokonaisuudet ovat
valtavia ja päätösten vaikutukset
laajoja. Lobbausta tarvitaan
siihen, että päättäjillä olisi
mahdollisimman monipuolista
ja ajantasaista tietoa päätösten
vaikutuksista. Parhaita asian­
tuntijoita oman alansa asioista
ovat ne tahot, joihin päätökset
vaikuttavat”, Bayerin Kati Nyman
kertoo.

Mitä on lobbaus?

Monipuolista faktaa
päätöksenteon tueksi

LOBBAUS on tänä päivänä yksi demokraat-
tisen päätöksentekojärjestelmän vakiintunut
vaikuttamismuoto. Oikeusministeriön vuonna
2021 rahoittaman valtiotason lobbauksen
nykytilaa selvittäneen tutkimuksen tulos-
ten mukaan keskeisimpiä lobbaajia ovat
elinkeinoe­ lämän järjestöt ja institutionaaliset
järjestöt. Yritysmaailman lobbauksesta suuri
osa tapahtuu toimialajärjestöjen kautta,
mutta yritykset vaikuttavat suoraankin
lainsäädäntöön asioissa, jotka liittyvät niiden
omaan toimintaan.

Lobbaus juontaa juurensa englanninkieliseen
termiin ”lobbying”. Ison-Britannian parla-
mentin jäsenet kokoontuivat parlamentaaris-
ten keskusteluiden yhteydessä eteishalleissa
(”lobbies), joissa suuren yleisön jäsenet
tapasivat edustajiaan. Toisen tarinan mukaan
1800-luvun lopulla vaikuttanut Yhdysvaltain
presidentti Ulysses S. Grant vietti iltojaan
sikarin ja brandyn äärellä Washington DC:n
Willard-hotellissa, jonka aulassa häntä oli
usein odottamassa poliittisia vaikuttajia. He
yrittivät tarjota presidentille juomia, joiden
avulla haluttiin vaikuttaa hänen poliittisiin
päätöksiinsä. Presidentti kutsui vaikuttajia
”lobbyists” eli lobbareiksi.

MRKTNG 55