Page 32 - MRKTNG 3 2023
P. 32
Sisäinen viestintä
TARU NIKULAINEN vaikkapa markkinointikampanjoiden tai konserni- >
PERUSTAJA, HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA viestinnän. Koko organisaation viestintä- ja vuoro-
vaikutuskyvykkyyden mittaaminen ja kehittäminen
BRUNNEN onkin entistä tärkeämpää”, hän jatkaa.
”VIESTINTÄ ymmärretään nykyisin yhä
paremmin strategisena toimintona, jonka Drumin toimitusjohtaja Maija Tommila arvioi,
merkitys korostuu vaikeimpina aikoina.” että yritykset, joilla on vahva viestintäkulttuuri, pär-
jäävät. ”Viestintää pitää rakentaa pitkäjänteisesti. Sitä
TARJA JUSSILA ei voi aloittaa huonoina aikoina, mutta toki aloittami-
TOIMITUSJOHTAJA nen ei ole koskaan liian myöhäistä.”
HILL+KNOWLTON
”SKENAARIOTYÖSKENTELY on erityisesti Sisäisen viestinnän merkitys korostuu
turbulenssissa viestinnän alihyödynnetty Niin viestintätoimistoissa kuin monilla muillakin
aloilla koronan jälkeen näkyvyys tuleviin toimenpi-
voimavara.” teisiin on lyhentynyt entisestään. Joillakin asiakkailla
voi olla suurempi kynnys lähteä suuriin projekteihin,
pärjää yhä monimutkaisemmassa maailmassa oman ja toisissa viestinnän panostuksia ja painotuksia mie-
henkilöstön, asiakkaiden ja sidosryhmien silmissä. titään tarkemmin.
Samalla odotukset viestinnälle ovat kasvaneet. Sääs-
töpaineiden kanssa painivissa yrityksissä karsitaan Ulkoisessa viestinnässä esimerkiksi pörssiyrityk-
viestintä- ja markkinointibudjetteja, mikä heikentää sissä sijoittaja- ja omistajaviestintä korostuu yrityksen
pitkän tähtäimen kilpailuetua. Tosin akuutissa sääs- ollessa vaikeassa tilanteessa. Kaikki haastateltavat
tötarpeessa lyhyen ajan näkökohdat saattavat painaa painottavat kuitenkin sisäisen viestinnän merkitystä.
enemmän.
”Monessa yrityksessä henkilöstö on varmasti
Viestintä ja vuorovaikutus sidosryhmien kanssa hyvin tietoinen toimintaympäristön ja talouden har-
ei ole kuitenkaan vain sitä, mitä viestintäosasto tai maasta tilannekuvasta, joten yritysten on hyvä kiin-
-funktio tekee. Mitä turbulentimpi ja monimutkai- nittää erityistä huomiota sisäiseen viestintään. Jos
sempi ympäristö, sitä tärkeämpää on koko organi- henkilöstölle tulee fiilis, että kohta rytisee ja väkeä ale-
saation kyvykkyys luovia tässä ympäristössä. ”Kes- taan vähentää, viilaavat välkyimmät ja ehkä ne kaik-
keisimmät sidosryhmät kohtaavat yrityksen paljon kein halutuimmat oman CV:nsä kuntoon ja karkaavat
useammin myynnin, hankinnan, asiakaspalve- ensi tilaisuuden tullen”, huomauttaa H ill+K nowltonin
lun, asiantuntijoiden ja esihenkilöiden kautta kuin Suomen toimitusjohtaja Tarja Jussila.
”Miten organisaation johto varmistaa, että henki-
löstö pysyy turbulenttisessa maailmassa, etenkin kun
monella alalla on kasvava henkilöstöpula?”
Saukkomaa kehottaakin pitämään henkilöstöstä
hyvää huolta myös muutosneuvotteluiden ja kustan-
nusleikkausten keskellä. Vaikka muutostilanteissa
”kovat asiat” korostuvat, olisi pystyttävä katsomaan
sumean vaiheen yli ja viestimään niin, että parhaat
ihmiset pysyvät yrityksessä, mikä on tärkeää pitkällä
aikaväillä.
”Paremmat ajat koittavat taas jossakin vaiheessa,
ja silloin(kin) tarvitaan hyviä tekijöitä. Yritysten eet-
tisyys mitataan haastavissa tilanteissa, kun tarkastel-
laan, miten se niissä toimii. Hankalat prosessit pitää
pystyä hoitamaan viestinnällisesti hyvin.”
Kirkkautta, johdonmukaisuutta ja johtajuutta
”Ihminen hyväksyy helpommin sen, minkä hän
ymmärtää. Turbulenssissa tarvitaan entistä kirk-
kaampaa ja johdonmukaisempaa viestintää ja johta-
juutta. En tiedä ketään, joka olisi vielä kuollut liial-
liseen sisäiseen viestintään, mutta tiedän monta
32 MRKTNG
