Page 26 - MRKTNG 2 2022
P. 26
Kriisiviestintä | riskiviestintä | maineenhallinta
asia tulee julkisuuteen. Tiedon on oltava oikeaa, riit-
tävää, selkeää ja ymmärrettävää, jotta vastaanottajille
muodostuu tilanteesta oikea kuva.
Kriisin vakavuus määrittelee kriisiviestinnän
toimenpiteet ja käytettävät työkalut. Toimenpiteet on
mitoitettava oikein, jottei uutisoinnin volyymi nouse
korkeammaksi kuin on tarpeellista. Liian niukka vies-
tintä tai salailu taas voi johtaa turhiin spekulaatioihin
tai jopa julkisuuskriisiin.
Kenelle tiedotetaan ja miten? Akuuttia apua ulkopuolelta
Kriisin iskiessä myyntihenkinen markkinointivies- Kriisiryhmän jäsenet joutuvat tekemään töitä kovassa
tintä on unohdettava ja digitaalisten kampanjoiden paineessa. Siksi ulkopuolista apua kannattaa ostaa
jatkaminen arvioitava uudestaan. On tunnistettava, ajoissa. Kriisijohtaja tarvitsee neuvoja, jotta organi-
minkälaiseen maaperään organisaation viestejä vie- saatio kykenee tekemään oikeita asioita. Ulkopuolinen
dään ja käytävä tarvittaessa julkista keskustelua. kumppani voi huolehtia siitä, että kokonaispaketti on
myös ulkopuolelta katsottuna optimaalinen, sekä neu-
Kriisiviestinnän kohderyhmät määritellään krii- voa ja vastata siitä, että kaikki tilannekuvakomponen-
sin luonteen ja laajuuden perusteella. Henkilökunta tit on otettu huomioon. Hän tuo kriisitiimiin myös
on pidettävä ajan tasalla ja kerrottava vaikutuksista henkistä resilienssiä, joka vapauttaa akuutissa krii-
organisaation toimintaan. Pörssiyhtiöissä sijoittajien, sissä olevien toimintamahdollisuuksia.
markkinoiden ja medioiden on saatava Arvopaperi-
markkinalain mukaisesti nopeasti tieto yhtiön toimin- Konsulttitaloilla on omat toimintamallinsa kriisien
taan tai osakkeen arvoon vaikuttavista tekijöistä. Muita haltuunottoon. Esimerkiksi Netprofile on kehittänyt
sidosryhmiä ovat ihmiset tai organisaatiot, joita kriisi kyberkriiseihin hallintamallin, joka jäsentää krii-
tilanne koskee, jotka voivat vaikuttaa siihen, joiden täy- sissä toimimista ja varmistaa, että tilannekuva päi-
tyy saada asiasta tietoa, tai joista voi olla siinä apua. vittyy. Kyberkriiseissä on tärkeä ylläpitää työllistävää
tilannek uvaa ja tapahtumalokia. Se aloitetaan kirjaa-
Viestinnän nopeus, avoimuus, rehellisuus, aloitteel- malla mitä on tapahtunut ja milloin.
lisuus ja inhimillisyys ovat kaiken A ja O. Aloite tulisi
pitää omissa käsissä kertomalla kriisistä ennen kuin ”Kun kriisiryhmällä on luottamus ulkopuoliseen
tahoon, jolla on ymmärrys siitä mitä pitää tehdä, omasta
organisaatiosta saadaan parhaat kriisinhallintakyvyk-
kyydet esiin. Monesti konsultti myös pitää asiakasta
kädestä ja hengittää yhdessä”, selventää Forsgård.
Viestintäteknologia viestinnän pöydällä
Koska viestintää tehdään teknologisilla välineillä ja
palveluilla, se on kyberiskun kohde. Siksi kyberasiat
kuuluvat viestintävastuullisille. Kun viestintäympä-
ristö sotketaan, välineiden käyttö estetään tai niihin
tunkeutumalla sisältöjä muutetaan, on viestinnän
asia myös omalta osaltaan huolehtia viestintäym-
päristön turvallisuudesta. Kriisit eskaloituvat, jos
verkkos ivuja on muutettu, sähköposteihin tunkeu-
duttu tai sometilit ja niiden sisällöt on kaapattu.
Ratkaisevaa on, kuinka nopeasti tilejä pystyy hal-
linnoimaan, sulkemaan ja estämään. Viestintä voi
omalla toiminnallaan joko estää, eskaloida tai jopa
aiheuttaa kriisin, jollei se ole ennakoinut kyberkriisin
mahdollisuutta ja pysty toimimaan kriisissä hoita-
malla viestintää haltuun otetuissa kanavissa.
”En ole nähnyt keissiä, jossa verkkoympäristöä ei
olisi hyödynnetty kriisin eskalointiin. Esimerkiksi
26 MRKTNG
