Page 34 - MRKTNG 2 2022
P. 34
Brändiväärennökset ja huijausviestit
Brändit ja logot huijausviestien sisällöissä
Rikolliset hyödyntävät huijauksissaan ilmoituksen, kun omaan brändiin liittyvää sisältöä julkaistaan.
tunnettuja brändejä sekä logoja. Markkinoilta löytyy myös useita maksullisia digisisältöjen
seurantaan tarkoitettuja työkaluja, joita tarjoavat mm. Liana
TÄLLAISIA esimerkkejä nähdään Suomessa jatkuvasti. Esimer- Technologies, Meltwater ja Cision.
kiksi Aktia Pankin nimissä on levitetty bitcoin-huijausta Face-
bookissa, Postin nimissä on tehty tekstiviestihuijauksia ja OP:n Hankalimpia tunnistaa ovat Lemmingin mukaan olleet
nimissä on luotu väärä verkkosivusto. Kuluttajan on vaikea huijauks et, jotka eivät välttämättä joudu brändis eurannassa
ymmärtää, ettei brändi voi välttämättä vaikuttaa huijaukseen haaviin. Esimerkiksi Aktian brändiä käytettiin hyväksi
Facebook-mainoksessa, joka houkutteli ihmisiä sijoittamaan
Osa huijauksista on toteutettu niin taitavasti, että niitä bitcoin-valuuttaan. Samassa huijauksessa hyödynnettiin myös
on vaikea tunnistaa. Yksi verkkohuijauksiin sortunut on kotimaisten tunnettujen henkilöiden, kuten Perttu Pölösen
ratsastusvalmentaja Suski Fagerström, joka kirjautui viime henkilöbrändiä.
vuonna Google-haun kautta Osuuspankin verkkopankkiin
hoitamaan yrityksensä asioita – tai niin hän ainakin kuvitteli. Mainonnan avulla nostettuihin huijaussisältöihin päästään
Tämän seurauksena huijarit veivät samassa pankissa olevilta paremmin puuttumaan vuoden 2023 alusta, kun digitaali-
Fagerströmin yksityistileiltä 22 000 euroa. siin sisältöihin keskittyvä DSA-direktiivi astuu voimaan. Se
pakottaa digitaaliset alustat paljastamaan viimeisen vuoden
”Virkailija sanoi, että olin tehnyt virheen, kun olin mennyt ajalta yritykset, joiden mainoksia alustalla on näytetty sekä
hakukoneen kautta asioimaan, eikä pankki tällaisissa tapauk- varmistamaan mainostavien yritysten olemassaolon.
sissa korvaa mitään. Asialle ei mahda mitään. Minua puhu-
teltiin sinänsä ystävällisesti, mutta syyteltiin ja kohoteltiin Miten toimia, jos brändiä käytetään vilpillisesti?
olkapäitä”, Fagerström muistelee tapauksen hoitoa.
Yrityksen kannattaa raportoida vilpillisestä brändin käytöstä
Verkkopankkia hyvin aidosti imitoiva sivusto oli onnistuttu välittömästi alustalle. ”Mitä nopeammin reagoidaan, sitä
nostamaan Googlen hakutuloksissa ensimmäiseksi, toden vähemmän ihmisiä altistuu huijaukselle”, muistuttaa Lem-
näköisesti maksettua mainontaa käyttämällä. minki. Isoimmilla mainostajilla on omat yhteyshenkilöt, joiden
kautta vilpistä kannattaa kertoa, kun taas pienemmillä mai-
”Minua henkilökohtaisesti ottaa päähän, että syytetään nostajilla raportointi tapahtuu alustan kautta.
Googlea käyttävää viatonta ihmistä, kun tosiasiassa palve-
luiden pitäisi olla luotettavia. On järkyttävää ja olen todella Vaikka poliisi onkin usein voimaton verkkohuijausten
pahoillani, että tällaista tapahtuu”, tietoturva-asiantuntija edessä, silti niistä kannattaa raportoida. – On tärkeää, että
Anu Laitila kommentoi. poliisilla on tieto ongelman laajuudesta, sanoo Lemminki.
Fagerström valitti tapahtuneesta Osuuspankin korkeim- Huijauksista kannattaa raportoida myös Marketing Finlan-
malle johdolle sekä päätyi käsittelemään asiaa myös julkisuu- dille.
dessa. Hän koki, että pankkiasioinnin kyberturvallisuudessa
olisi paljon parannettavaa. – Myös meille on tärkeää ymmärtää ongelman laajuus, ja
saamme viestimme perille nopeasti – alustojen johtoon
Periksi antamattomuus johti siihen, että pankki päätyi kor- saakka tarvittaessa, kertoo Lemminki.
vaamaan Fagerströmille menetetyt rahat, vaikkei huijanneita
tahoja onnistuttu saamaan vastuuseen. Marketing Finland nostaa huijauksia esiin kahdenkeskisissä
keskusteluissa alustojen kanssa sekä erilaisilla foorumeilla,
Olkaa hereillä ja seuratkaa brändinne käyttöä joissa keskustellaan digitaalisten alustojen turvallisuudesta.
Tällainen keskustelufoorumi on GARM Nordic, jonka tavoit-
Marketing Finlandin tietoon on viimeisen parin vuoden aikana teena on parantaa alustojen turvallisuutta käyttäjille sekä
tullut useita tapauksia, joissa brändien nimeä ja logoa on mainostajille. Mukana GARM -hankkeessa ovat alustoista
käytetty vilpillisiin tarkoituksiin. TikTok, Facebook sekä Google. Mukana ovat myös Pohjois-
maiden suurimmat brändit. Suomesta edustettuna ovat mm.
– Brändien pitää olla jatkuvasti hereillä ja reagoida välit- Saarioinen, SOK, Coca-Cola Finland, DNA ja Berner.
tömästi, jos huijauksia ilmenee, sanoo Marketing Finlandin
toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki. Lue myös: Brändiväärennökset tietojen urkinnassa:
LinkedIn nousi eniten jäljitellyksi
Digisisältöjen seurantaan löytyy useita työkaluja. Jo
maksuttomalla Google Alerts -työkalulla saa sähköpostiin
34 MRKTNG
