Page 40 - Sahkomaailma_Extra_1-2022
P. 40
Pioneerit SÄHKÖMAAILMA | EXTRA 1/2022
samalla henkilökuntansa tekemään kaiken yhtä Stohlberg, K.E.
huolellisesti kuin hän itsekin.
Gottfrid Strömbergin ensimmäinen dynamotehdas oli vaatimaton
Yrityksen alkuvuodet olivat vaikeita. Töistä ja rahasta työpaja Eerikinkatu 14:ssä Helsingissä. Kuvassa oikealla
oli puutetta koko ajan. Vuonna 1893 Strömberg kirjoitti: dynamopenkki mittaritauluineen. Taustalla höyrykone John
Stenberg N:o 94, josta koneet saivat voimansa. Porakoneella
”Täällä vallitsee absoluuttinen hiljaisuus, ei on D-300-dynamo, joita vietiin vuonna 1894 Venäjälle Pietarin
myydä mitään, mutta palkat on kuitenkin makset- ministeriöön. Työpajassa ei kesäaikaan ollut lamppuja, sillä
tava.” Asiakkaille lähtikin usein toivomuksia ja sähkö oli kallista. Työntekijöitä oli aluksi vain neljä.
vetoomuksia pikaisesta maksusuorituksesta ”sillä
en ole mikään erityisen pääomarikas yritys”. Työväen Arkisto
Hän teki tarjouksia, matkusti junilla ja hevoskyy-
deillä tapaamaan sähkölaitoshankkeiden päättäjiä,
puhui ja perusteli, mutta urakat jäivät pieniksi.
Strömbergiä on joskus kuvattu liian uhkarohkeaksi
taloudenpitäjäksi, mutta arvio lienee väärä. Siihen
aikaan ei oikein mistään saanut lyhennettävää pank-
kilainaa, ja rahoitus hoitui kertarysäyksellä lankea-
villa vekseleillä. Niitä Strömberg sitten pyöritti sekä
Pietarissa että Helsingissä, maksaen vanhoja uusilla.
AVIOERO JOHANNA ERLINGISTÄ oli vakava isku
Strömbergin taloudelle. Erling oli sivumennen sanot-
tuna ensimmäisen Suomessa tehdyn, vinttikoiraki-
soja kuvaavan lyhytelokuvan päänäyttelijä ja tuottaja.
Erling sai vuonna 1919 puolet pariskunnan omaisuu-
desta, paljolti osakkeina, muutti Ruotsiin ja sieltä
Saksaan. Erling myi osakkeitaan Strömbergin kilpai-
lijoille, kuten Siemensille Strömbergin entisen oppi-
laan ja työtoverin Gustaf Souranderin välityksellä.
Osan hän myi Harald Herlinille, joka puolestaan myi
ne Arwid Wikströmille. Strömbergin elämänkerran
Sähkötekniikan taitaja kirjoittanut Kai Hoffman väit-
tää, että niiden arvo oli sittemmin osa Brown, Bovery
& Cien suojaksi nostettua rintamaa, kun ruotsalaisen
teollisuusyritys Asean yrittämä Suomen valtaus tor-
juttiin – ja että Strömbergin osakkeiden ja omistus-
ten seurannaisvaikutukset ulottuivat Nokian kaape-
litehtaan myötä aina kännykkä-Nokiaan saakka.
VAATIVAN YRITYSTOIMINTANSA ohella Strömberg Strömbergin tehtaan työntekijöitä yhteiskuvassa tehdassalissa
opetti sähkötekniikkaa Polyteknillisessä opistossa. valmisteilla olevan generaattorin kehän ympärillä vuonna 1921.
Hänen oppilaitaan olivat kaikki sähköinsinööreiksi
1800-luvun lopulla valmistuneet, muun muassa
Teknillisen korkeakoulun ensimmäiset sähköteknii-
kan professorit.
Liiketoimet sujuivat pikkuhiljaa paremmin, ja
Strömberg oy:stä tuli se menestys, jona se nykyisin
muistetaan – ja joka jatkaa vielä ABB:nä.
Kun Strömbergin tuotanto supistui 1920-luvun
vaihteessa tappiollisten vuosien seurattua toisiaan
Kansallis-Osake-Pankin luottomies Harald Herlin
laati yhtiölle tervehdyttämisohjelman, jonka yhtey-
dessä Strömberg menetti osakkeitaan ja valtansa yri-
tyksessä. Herlin osti siinä yhteydessä Kone oy:n mil-
joonalla markalla (noin 300 000 nykyeuroa). Ström-
berg jatkoi kuitenkin nimeään kantavan yrityksen
40
