Page 39 - Sahkomaailma_Extra_1-2022
P. 39

SÄHKÖMAAILMA | EXTRA 1/2022                                 Pioneerit
                   TEKSTI: LAURI DAMMERT
                                                            TÄLLÄ PALSTALLA
                                                            ESITELLÄÄN FYSIIKAN,
                                                            MATEMATIIKAN JA
                                                            SÄHKÖTEKNIIKAN
                                                            PIONEEREJA.

”Lojaali, lahjakas
ja hienotunteinen”

Gottfrid Strömbergin merkitystä Suomen sähköalalle ei voi liioitella.
Hän oli Suomen sähköteollisuuden uranuurtaja, sähköteknisen
opetuksen luoja, perusyrittäjä ja paljon enemmänkin.

G ottfrid Strömberg (1863-1938), ”Kiha-                     lamppujen valossa, miksi siellä ei lainkaan opetettu
                ra-Gottfridiksikin” kutsuttu, osoitti lah-  sähköasioita. Ja päätti opetella itse.
                jakkuutensa jo poikana. Vain 14-vuoti-
                aana, perheen asuessa Varkaudessa, hän         Lahjakas nuorukainen sai kahden vuoden stipendin,
rakensi metrin pituisen laivan, jota kehuttiin ”hyvin       1 950 markkaa vuodessa. Hän lähti Saksaan luvattuaan
veistetyksi”.                                               opintojen jälkeen ryhtyvänsä kahdeksi vuodeksi Poly-
                                                            teknillisen opiston sähköalan opettajaksi.
    15-vuotiaana hänet lähetettiin opiskelemaan Tur-
kuun, kouluun, jossa hänen enonsa oli rehtorina. Eno           Strömbergillä oli hyvin käytännönläheinen lähes-
päätti oitis, että poika siirrettäisiin neljästä luokasta   tymistapa sähkötekniikkaan, eikä hän suosinut len-
suoraan kolmannelle, koska kaksi ylintä luokkaa             nokkaita puheita. Yritystoiminnan hän aloitti vain
olivat oppisuunnitelmaltaan teknisempiä. Päätös oli         25-vuotiaana juhlavalla julistuksella 24. heinäkuuta
oikea, sillä Gottfrid oli neljännen luokan priimus.         1889: ”Saanen nöyrimmästi ilmoittaa aikovani tässä
Poika puhui aikuisuutensa kynnyksellä sekä suomea           kaupungissa avata ja harjoittaa sähköliikettä...”
että ruotsia, ja opetteli myöhemmin venäjän, rans-
kan ja englannin. Lisäksi hänellä kerrotaan olleen             Mainoslauseetkin olivat jäyhähköjä: ”Suosi suo-
hämmästyttävä kyky oivaltaa teknisiä asioita ja piir-       malaista, tavara on hyvä” ja ”Hyvä työ ja parhaat
tää niitä kauniilla käsialalla.                             raaka-aineet”.

    18-vuotiaana hän hämmästytti varkautelaiset.            NÄITÄ ISKULAUSEITA lukiessa on muistettava, että
Vuoden 1881 kesällä hän oli rakentanut tasavirtadyna-       aika oli hurjaa. Sähköistyminen valtasi alaa suuri-
mon; operaatiossa auttoi sisko, joka eristi johdot pum-     ruhtinaskunnassa, ja kilpailijoita oli paljon. Varsin-
pulilangoilla. Thomas Edisonin vuonna 1879 paten-           kin ruotsalaiset ja saksalaiset valmistajat olivat kiu-
toimia hehkulamppuja ei vielä Suomeen saatu, joten          sana, sillä ne dumppasivat hintojaan vallatakseen
Gottfrid käytti kaarilamppua. Näin syttyi Varkauden         markkinat, ja kilpailijoihin liittyi myös joitain hänen
valo, vuotta ennen Suomen ensimmäisiksi sähköva-            oppilaitaan. Strömberg vastasi alleviivaamalla laatua
loiksi mainittuja Finlaysonin Edison-lamppuja.              sekä toimitusten ja huollon varmuutta talvellakin.

    Professori Hannu Soikkanen on dokumentoinut                Hänen omin käsin valmistamansa dynamot saivat
Varkauden historiikkiin sirkkelisahuri Manu Suti-           maineen luotettavina koneina, vaikka ne olivatkin
sen lausahduksen: ”Jos tuota valloo myytäsj, minnäj         ulkomaisia raskaampia ja suurempia. Kun dynamon
ostasin markalla puteliin. Sillä oisj hyvä tuulastoo.”      kyljessä luki Strömberg, ostaja saattoi olla luottavai-
                                                            sin mielin. Strömberg valmisti itse alusta loppuun
    Helsinkiin Strömberg muutti opiskellakseen Poly-        asti kehittämäänsä D-tyypin dynamoa vuodesta
teknillisessä opistossa. Siellä hän ihmetteli öljy-         1890 vuoteen 1905. Hän kokosi 500 konetta ja opetti

                                                                                                                     39
   34   35   36   37   38   39   40   41   42   43   44