Page 103 - LSR vuosikertomus 2019

LIIKESIVISTYSRAHASTON VUOSIKERTOMUS 2019

ja yritysten kesken. Huomasin, että ei meillä ole kunnollisia metodeja tällaista ennakointia tehdä. Varmin
metodi on löytää tapa, jolla alan työnantajat ja oppilaitokset ovat jatkuvassa elävässä vuorovaikutussuhtees-
sa keskenään ja jakavat tietoa ja käsityksiään.
Samanlaista elävää vuorovaikutusta tarvitaan liike-elämän ja tutkimuksen välillä. Liikesivistysrahasto
alueellisine toimintoineen voi parhaimmillaan organisoida tätä yhteydenpitoa. Sillä saadaan tutkijoille
virikkeitä yritysten tarpeista ja vastaavasti yrityksille maisemaa siitä, mitä tutkimus voisi heille tuottaa.
Meillähän tutkimuksen tarvitsema rahoitus tulee pääosin verovaroista. Mutta silti osa rahoituksesta on aina
tullut yksityisiltä tahoilta. Nämä täydentävät toisiaan ja yksityisellä varainhankinnalla voidaan vaikuttaa
myös tutkimuksen painopisteisiin. Tätä ei pidä myöskään pelätä.
Kun taannoin kerättiin satoja miljoonia euroja yliopistojen pääomittamiseen ja valtio laittoi sitten omis-
taan siihen päälle, silloin oli ehto, että keräysvaroja ei saa korvamerkitä käyttötarkoituksen mukaan vaan
yliopisto autonomiallaan päättää itse varojen käytöstä. Se oli senkertainen pelin sääntö.
Normaalitoiminnassa eletään toisin. Lääketieteen ala on hyvin tyypillinen. Eri sairauksien tutkimiseen
saadaan jatkuvasti lahjoituksia ja niillä vaikutetaan tutkimuksen volyymiin. Tämä on oikein. Samoin on
oikein, että apurahapolitiikallaan Liikesivistysrahasto tukee sellaisia tutkimushankkeita, jotka edistävät lii-
ke-elämää.
Tutkimukselle tehtävää varainkeruuta on syytä kutsua yleishyödylliseksi. Säätiöiden ja rahastojen verokoh-
telu sekä lahjoitusten verokohtelu on vuosikymmenten aikana elänyt ja on jatkuvan keskustelun kohteena.
Puhemiehen roolissa ei ole sopivaa ottaa verolainsäädäntöön kantaan, mutta voin todeta sen, että verorat-
kaisuilla päätetään siitä, missä määrin yksityisiä varoja on käytettävissä tieteen ja tutkimuksen tukemiseen
Suomessa. Tiukka verolinja vähentää tätä kautta tulevia rahavirtoja ja vapaamielisempi suhtautuminen taas
hieman lisää resursseja. Eli veroratkaisuja tehtäessä mielestäni ensisijaisesti pitää ottaa kantaa siihen, kuinka
monien kymmenien miljoonien osalta ollaan valmiita muuttamaan rahoituksen mahdollisuuksia.
Verotus ei kuitenkaan ole pääroolissa sen osalta, kuinka paljon ihmiset ovat valmiita osoittamaan tukeaan
tieteelle ja tutkimukselle. Kyse on halusta vaikuttaa pitkäjänteisesti. Kyse on motivaatiosta. Kyse on halusta
jättää pitempikestoinen jälki, josta hyöty tulee tulevaisuudessa. Kyse on ylisukupolvisesta käyttäytymises-
tä, jossa osa ihmisistä on kaukonäköisiä ja haluavat luoda paremmat edellytykset omien lasten ja heidän
lastensa aikakaudelle. Liikesivistysrahasto on tärkeä väylä ja väline tämän pitkäjänteisyyden edistämiseksi.
Tässä juhlassa kannattaa juhlistaa myös sitä satavuotiasta työtä, jolla rahasto on omalta osaltaan ollut vai-
kuttamassa kaupallisen ja liiketaloudellisen koulutuksen ja tutkimuksen verkoston syntymiseen Suomessa.
Alalla työtä tekevien oppilaitosten verkosto molemmilla kansallisilla kielillämme on vaikuttava.
På statsmaktens vägnar vill jag gratulera fonden till ett lyckat och imponerande arbete under de hundra år som
gått och önska er lycka till med det arbete som ni ständigt utför.
Valtiovallan puolesta halua onnitella Liikesivistysrahastoa onnistuneesta ja vaikuttavasta työstä koko tämän
sadan vuoden osalta ja toivottaa onnea työlle, jota jatkuvasti teette.

Puhemies Matti Vanhanen

103